Palautusesitys hyväksyttiin Keskustan ja SDP:n tukemana äänin 30–26, kun taas Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Vihreiden edustajat äänestivät vastaan. Mistä lisärahoituksessa tarkemmin sanoen on kyse ja miksi sen hakeminen olisi Satakunnan hyvinvointialueen asukkaiden kannalta tärkeää? Avaamme tässä asiaa ja sen taustoja.
Palvelut uhattuna – säästöjen raskas hinta näkyy arjessa
Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkosto on supistunut merkittävästi, jonka lisäksi monien peruspalveluiden saatavuus on heikentynyt. Säästötoimenpiteet, kuten henkilöstövähennykset ja palvelupisteiden sulkemiset, ovat johtaneet hoitoon pääsyn viivästymiseen, työhyvinvoinnin laskuun ja hoitojonojen kasvuun.
Asiakasmaksujen korotukset ovat lisänneet pienituloisten taloudellista taakkaa, jonka vaikutuksesta yhä useampi ihminen on päätynyt ulosottoon. Lähes kaikki ei-lakisääteiset palvelut on hyvinvointialueella jo purettu ja lakisääteistenkin palvelujen tuottamisessa esiintyy merkittäviä ongelmia. Hätiköidyille säästötoimille ei useinkaan tehdä vaikutusarviointeja, ja riskit pitkän aikavälin kustannuksien kasvusta ovat lisääntyneet merkittävästi.
Hyvinvointialuelain 11 pykälän mukaan alueella on kuitenkin oikeus hakea valtiolta lisärahoitusta, mikäli alue ei kykene järjestämään riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluja perustuslain edellyttämällä tavalla. Satakunnan vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä katsoi lisärahoituksen edellytysten täyttyvän ja jätti valtuustoaloitteen lisärahoituksen hakemisesta.
Lisärahoitus turvaa perustuslailliset oikeudet palveluihin
Hyvinvointialue kuitenkin katsoi hallituksen leikkauspolitiikkaa myötäilevässä vastauksessaan aloitteellemme, että perusteita lisärahoitukselle ei ole olemassa. Vastauksessa pelotellaan ns. arviointimenetelmään joutumisella, joka tarkoittaa ”pahimmillaan” hyvinvointialueiden pakkoliittämistä – ikään kuin sillä olisi minkäänlaista merkitystä hoitopalvelujen puutteessa kärvisteleville ihmisille. Vaivojensa kanssa painivalle ihmiselle on yhdentekevää mikä hyvinvointialue palvelun tuottaa, kunhan vain joku tuottaa.
Lisäksi vastauksessa todetaan hyvinvointialueen talouden kohentuneen kaksien yt-neuvottelujen johdosta, joka luonnollisesti lisää jo ennestään sietokyvyn rajamailla olevan henkilöstön työkuormaa entisestään. Säästökuurit voivat näyttää numeroita kiiluvien talouskuri-intoilijoiden Exceleissä hyvältä, mutta kentällä ne tarkoittavat hoitojonossa odottavia lapsia, vanhuksia, väsyneitä hoitajia ja lähipalvelujen loppumista.
Tähän vakavaan ongelmaan vasemmistoliitto halusi ja pääsi puuttumaan. Viime vuoden joulukuussa aloitettu lisärahoituksen tarpeen arviointi on siis edelleen käynnissä, ja asiaan palataan viimeistään syksyllä, kun uusi aluehallitus ja aluevaltuusto ovat aloittaneet työnsä.
Me Vasemmistoliitossa uskomme, että jokainen satakuntalainen ansaitsee laadukkaat ja oikea-aikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt on aika katsoa rohkeasti eteenpäin, haastaa vallitsevat säästöpakot ja puolustaa hyvinvointia – yhdessä. Tavoitteemme on selvä: lisää inhimillisyyttä, vähemmän numeroiden tuijottamista. Tätä työtä tulemme jatkamaan määrätietoisesti uuden valtuustokauden alkaessa.
Alla vasemmistoliiton palautusesitys kokonaisuudessaan.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Palvelujen laatu ja perustuslain velvoite ensin
Satakuntalaiset kärsivät tosiasiallisesti supistuneista palveluista, kasvaneista asiakasmaksuista ja henkilöstön uupumisesta. Se, että tilinpäätöksen alijäämä jäi 29,7 milj. € ennakoitua pienemmäksi Satakunnan hyvinvointialueella ei poista sitä faktaa, että kumulatiivinen alijäämä on edelleen 96,5 milj. € ja hoitotakuun rajat ylittyvät useilla erikoisaloilla. Parantunut tulos syntyi kertaluonteisista ostojarruista ja yt-toimista, ei toimivista rakenteellisista uudistuksista. Säästökuurit voivat näyttää Excelissä hyvältä, mutta kentällä ne tarkoittavat hoitojonossa odottavia lapsia, vanhuksia, väsyneitä hoitajia ja lähipalvelujen loppumista.
Lisärahoitus on turvaverkko, ei automaattinen kriisiväline
Hyvinvointialueiden rahoituslain 11 § on luotu varmistamaan, että peruspalvelut toteutuvat perustuslain tasovaatimusten mukaisesti. Lain soveltamisen kynnys ei ole sama kuin valtionvarainministeriön arviointimenettely. Vantaa-Keravan hakemus hylättiin, koska ministeriö katsoi palvelujen toteutuvan nykyrahoituksella Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Se ei kuitenkaan automaattisesti merkitse sitä, etteikö Satakunta voisi saada tukea omien, selvästi heikentyneiden palveluindikaattorien perusteella.
Lisärahoitus antaisi aikaa viedä rakenneuudistukset maaliin ilman, että me kasvatamme tulevia kustannuksia purkamalla ennaltaehkäiseviä palveluja tänään. Ennaltaehkäisy maksaa vähemmän kuin korjaaminen.
Budjetti on työkalu, ei itseisarvo. Alibudjetoitu hyvinvointialue siirtää kustannukset ensihoidon ruuhkiin, työttömyys- ja toimeentulotukeen sekä ennenaikaisiin eläköitymisiin. Vasemmistoliiton ryhmä haluaa, että Satakunta näyttää esimerkkiä: me emme tyydy tilinpäätöstemppuihin ja henkilöstön lisäkuormittamiseen, vaan käytämme lain suomat mahdollisuudet palvelujen ja asukkaiden ihmisarvoisen arjen turvaamiseen.
Siksi kannatamme aloitteen jatkovalmistelua lisärahoitushakemuksen jättämiseksi ja edellytämme, että asia tuodaan aluevaltuustolle päätettäväksi syksyllä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä toteaa, että emme voi hyväksyä aluehallituksen vastausta aloitteeseen. Vastine ohittaa olennaiset palvelujen saatavuus- ja henkilöstöongelmat ja nojaa liiaksi optimismiin talouden sopeutustoimien toteutumisesta.
Esitämme, että
- Asia palautetaan valmisteluun.
- Valmistelussa laaditaan selkeä lisärahoitushakemus hyvinvointialueiden rahoituslain 11 §:n perusteella sekä siihen liittyvä palvelu- ja vaikutusarviointi (hoitojonot, asiakasmaksujen ulosotot, henkilöstön työhyvinvointi).
- Hakemus ja arviointi tuodaan aluevaltuuston päätettäväksi syyskuun 2025 kokoukseen mennessä.
Näin varmistamme, että Satakunta ei leikkaa palvelujaan rikki lyhyen aikavälin säästöjen vuoksi, vaan käyttää lain tarjoaman mahdollisuuden peruspalvelujen turvaamiseen ja henkilöstön jaksamiseen pitkällä aikavälillä.
Kiitos.