Asiakasmaksujen korotuksia yritetään nyt asettaa pakolliseksi keinoksi, jolla alueiden tulisi nyt paikata hallituksen leikkauksista syntynyttä rahoitusvajetta.
Julkiset terveyspalvelut painottuvat pienituloisille ja työvoiman ulkopuolella oleville. Asiakasmaksujen korotukset iskevät näin ollen erityisesti pienituloisiin, eläkeläisiin, pitkäaikaissairaisiin ja muihin haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Niillä pahennetaan jo valmiiksi kasvavaa terveyden eriarvoisuutta, joka ilmenee mm. vähävaraisen väestönosan heikentyneessä elinajanodotteessa, työkyvyssä ja elämänlaadussa.
Hallitusohjelmaan kirjatut korotukset on perusteltu julkisen talouden säästöillä, mutta todellisuudessa asiakasmaksujen lisäämisellä saavutetaan vain lyhyen aikavälin taloudellisia tavoitteita.
THL arvioi, että asiakasmaksujen korottaminen vähentää terveyskeskuslääkärikäyntejä noin kuudella prosentilla. Kun korotukset estävät pienituloisia ja pitkäaikaissairaita hakeutumasta ajoissa hoitoon, näkyvät sen vaikutukset hoitovelan ja terveydenhuollon pitkän aikavälin kustannuksien kasvuna. Eriarvoisuutta ja kansanterveyden heikentymistä tulisi tarkastella myös kansantaloudellisena kysymyksenä. Heikentynyt terveys lisää työkyvyttömyyttä, poissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä. Tämä puolestaan pienentää verotuloja ja lisää sosiaaliturvamenoja.
Asiakasmaksujen korotukset ovat kuitenkin ennen kaikkea arvokysymys, sillä niillä murennetaan julkisen terveydenhuollon yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Tämä kehitys on pohjoismaisen hyvinvointivaltion periaatteiden vastaista.
Satakunnan vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä esittää, että asiakasmaksuja ei koroteta. Vaikuttavampia kustannussäästöjä voidaan saavuttaa esimerkiksi vahvistamalla perusterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäiseviä palveluja.